Anturiteknologiat ja toimintaperiaatteet
Kaasuherkät puolijohdeanturit
Puolijohdeanturi on valmistettu n-tyypin jauhemaisesta metallioksidipuolijohteesta (SnO2) sintraamalla. Anturin hienorakenne muodostuu suuresta joukosta vastakkain painettuja puolijohderakeiden pintakerroksia. Aineen sähköjohtavuuden määrää sen pintakerroksissa olevien helposti liikkuvien elektronien määrä ja liikkuvuus.Kaasun joutuessa anturiin, se adsorboituu siihen ja reagoi anturin pinnassa olevien happiatomien kanssa. Tällöin happiatomien sitomat elektronit vapautuvat parantaen sähkönjohtokykyä anturin pinnassa ja anturin vastus pienenee. Anturin reagointia eri kaasuille säädellään muuttamalla anturin lämpötilaa ja käyttöjännitettä.
Kuumalanka-anturit (katalyyttianturit)
Katalyyttinen poltto perustuu mittauskennossa olevan platinan sähkönjohtokyvyn muutosten seuraamiseen mitattavan kaasuseoksen hapettuessa.Menetelmässä käytetään kahta kennoa. Ilmassa olevat kaasuseokset hapetetaan toisessa kennossa joka on päällystetty katalyyttisellä materiaalilla (platinalla), jolloin lämpötilan noustessa kennon sähkönjohtavuus muuttuu.
Toinen kenno (passiivinen) on ilman katalyyttiä, eikä reagoi kaasuseokseen.
Kennot muodostavat erityisen piirin (Wheatstone silta), jonka ulostulosta saadaan pitoisuuden mukainen signaali.
Sähkökemialliset kennoanturit
Sähkökemiallisessa kennossa kaasun reagoidessa elektrolyytin kanssa tai redoks -reaktiossa muodostuu jännite, tai virta, joka on verrannollinen kaasun pitoisuuteen. Menetelmät ovat herkkiä ja spesifisiä ja sopivat hyvin eri kaasuille.Sähkökemiallisia kennoja käytetään yleisimmin hapen ja myrkyllisten kaasujen, kuten rikkivedyn, kloorin, otsonin, hään yms. pitoisuuksien valvontaan. Kennojen elinikä tyypistä ja käytöstä riippuen (n. 18 ... 36 kk).
